Skip to main content

Rikoksen uhrin oikeudet ja apu erityisryhmille

Erityisryhmien riskiä rikoksen uhriksi joutumiselle lisää taloudellinen, fyysinen ja henkinen riippuvuus muista. Lisäksi vammaiset ihmiset kokevat esimerkiksi vammastaan johtuvaa syrjintää ja kiusaamista. Syrjintä esimerkiksi terveydentilan tai vamman vuoksi on rikos, josta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Vammaiset ihmiset, erityisesti naiset, ikääntyneet ja lapset, ovat suuremmassa riskissä joutua väkivallan uhriksi. Arvioiden mukaan Suomessa vammaisen naisen riski kohdata väkivaltaa on useita kertoja suurempi kuin vammattomien naisten. Heidän kohdallaan etenkin lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan riski on muita suurempi. Väkivaltaa voi olla myös esimerkiksi hoidon ja huolenpidon laiminlyönti. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovatkin myös laitoshoidossa olevat sekä vakavasti vammaiset, jotka tarvitsevat toisten jatkuvaa apua.

Vammaisen henkilön jouduttua rikoksen uhriksi ympärillä olevien ihmisten rooli voi olla tavallista suurempi. Uhri ei välttämättä itse kykene ilmoittamaan häneen kohdistuneesta rikoksesta tai ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi. Omien oikeuksien valvominen voi olla ylivoimaista tai mahdotonta. Rikoksen uhrin ei tarvitse selvitä prosessista yksin. Avustamme rikoksen uhria (asianomistajaa) rikosprosessin kaikissa vaiheissa esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa, seksuaalirikoksissa, syrjintärikoksissa, liikennerikoksissa sekä omaisuusrikoksissa.

Useimmat kotivakuutukset korvaavat rikoksen uhrin (asianomistajan) oikeudenkäyntikuluja, minkä lisäksi valtion varoista on mahdollista saada maksutonta oikeusapua ja vakavammissa rikosasioissa valtion varoista maksettava avustaja uhrin tulotasosta riippumatta. Parhaimmillaan koko oikeudenkäynti on rikoksen uhrille maksuton ja kuluriskitön. Alkuyhteydenotto on aina maksuton.

Ota meihin yhteyttä